Kiitos äänestäjille luottamuksesta ❤️
Ensikertalaisena koko ehdokkuus oli jännittävää, mutta näin monen ihmisen luottamus siihen, että veisin yhteistä asiaamme eteenpäin oli häkellyttävää.
Jatkan edelleen työtämme kohti parempia ja moniammatillisia kotipalveluja.
Tarja 


TARJA AHONEN

Pienyrittäjä soten kotipalveluissa. Lähihoitaja, sosionomi.


219



"Perheiden asialla, vanhusten hyvän hoidon puolesta ja uudenlaisten kotipalvelujen kannattaja"

Olen Tarja Ahonen, 46-vuotias Pohjois-espoolainen pienyrittäjä sosiaalipalveluissa. Lähdin Liike Nyt puolueen ehdokkaaksi Aluevaaleissa 2022 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, koska haluan osaltani edistää etenkin lapsiperheiden ja vanhusten kotipalveluiden sisältöä, valikoimaa sekä vahvistaa työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveysalalla. 

Sosiaali- ja terveysala on minulle etenkin kotipalvelujen osalta hyvin tuttua. Aloitin jo 1996 henkilökohtaisena avustajana lähihoitajan opintojeni aikana. Sotessa on tuttua monet eri työroolit ja kaikki sektorit. Pisimpään olen työssä viihtynyt Helsingissä kaupungin kotihoidossa sekä oman yrityksen toiminnassa. Tuttuja töitä ovat esimerkiksi laitoshuoltajan työ, henkilökohtainen avustaminen, nuorisonohjaus, valtakunnallinen projektityö, kotihoitajan työ, lapsiperheiden kotipalvelu sekä yrittäjän ja vastaavan toimenkuva sosiaalipalvelujen kotipalveluissa. Nykyisin toimin pienyrittäjänä Uusimaalla sosiaalialan kotipalveluissa sekä sote-materiaalien kirjailijana ja tuottajana. Koulutukseltani olen lähihoitaja, sosionomi amk ja agile-tuotekehittäjä.




VAALITEEMANI

Kotipalvelujen turvaaminen ja palvelusisällön laajentaminen


Tarvitsemme muutoksen Nyt !

Minulle kolahti kovasti tänä vuonna keskustelu erään asiakkaani kanssa. Hän sanoi, ettei ole olemassa palveluja, joita heidänlaisensa lapsiperhe saisi. He eivät tarvitse lastenhoitoa, vaan ihan normaalia kotiapua; sellaista, mitä oli olemassa vuosikymmeniä sitten. Olisi joku, joka tulisi ja auttaisi siinä, missä siinä hetkessä on auttamista. Ehkä auttaja laittaisi pyykkejä, tiskaisi, syöttäisi vauvaa, lähtisi lasten kanssa ulos leikkimään, tekisi ruokaa tai hakisi lapsen päivähoidosta. Tällaisia kokonaisvaltaisia palveluja ei ole enää saatavilla, vaan kaikki työ on pilkottu erikseen, eri tekijälle tehtäväksi! Työntekijöiden reissaaminen kotien välillä se vasta resurssien hukkaamista on!

On tärkeää, että palvelut vastaavat Asiakkaiden todellisiin tarpeisiin, minkä vuoksi palvelun sisällön tulisi määritellä Asiakas, eikä kunnan palveluvalikko! Tukipalveluita lisäämällä hoitajilla on enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Ne parantaisivat palvelujen laatua ja rauhoittaisivat kiireistä työnkuvaa. Myös kenties alalta paenneet hoitajat löytäisivät takaisin hoitotyön pariin.


1. Palvelujen toiminnan turvaaminen kotipalveluissa

Hoitajapula kotihoidossa? 
Lähihoitajia ei riitä tekemään kaikkea työtä kotipalveluissa. Ratkaisuksi hoiva-avustajat lähihoitajien työpareiksi
.

Ongelmana on se, että kotihoidossa suuren osan työstä  tekee yleensä Lähihoitaja. Kaikkeen työhön ei kuitenkaan tarvittaisi lähihoitajaa, vaan hoiva-avustaja voisi auttaa asiakkaita arjessa pärjäämisessä ja mahdollistaisi lähihoitajan työn keskittymisen hoidollisiin töihin, jolloin hoidon laatu paranee ja lähihoitajan kiire helpottaa. Myös mahdollisuus auttaa sairaanhoitajaa paranee. Hoiva-avustajien työnkuva vastaa pitkälti aiemmin toiminutta kotipalvelua eli kotisairaanhoidon rinnalla toiminutta arjen tukipalvelua. Ei ruuan esille laittamiseen ja jakamiseen, liikkumiseen, keskusteluun, kotitöihin tai pukemisen avustamiseen tarvita 3,5 vuoden lähihoitajan (kallista) koulutusta. Kuntien ja kaupunkien on löydettävä parempia, toimivampia ja inhimillisempiä tapoja tuottaa kotipalveluja vanhuksille ja lapsiperheille. 


2.  Kotona asumisen turvaaminen monipuolisten palvelujen avulla

Kukaan ei auta?
Kotipalvelut ovat liian rajattuja: ihmisten arki kotona tarvitsee muutakin apua kuin hoitoa ja huolenpitoa.  Ratkaisuksi moniammatilliset palvelut tukemaan arjessa pärjäämistä kotona.

Palvelukodeissa asiakkaalle tarjotaan turvallinen ympäristö elää ja siisti koti. Miksi emme tarjoa tällaisia palveluja myös heille, jotka asuvat kotona? Pelkkä hoitotyö tai siivoustyö ei riitä. Meidän täytyy järjestää lapsiperheiden kotipalvelujen ja kotihoidon asiakkaille sellaisia palveluja, joiden avulla autamme monipuolisesti huolehtimaan niin ihmisestä kuin hänen kodista, lähiympäristöstään ja asioiden hoitamisesta.

Jos panostamme kotihoitoon, meidän tulee panostaa myös turvalliseen ja viihtyisään kotiin, jossa asiakas pärjää ja viihtyy.

Pihalla liikkumisesta tulee vaivalloista pyörätuolilla, kun kukaan ei ylläpidä pihatietä. Tavaroiden kertyessä pinoiksi ja mattojen kuteiden ränsistyessä kodista voi tulla vanhukselle vaaran paikka turvallisen kodin sijaan. Kunnissa ja kaupungeissa tulee nähdä todellisuus siitä, että nykyiset palvelut eivät ole tarpeeksi monipuolisia ja eivät vastaa kaikkeen siihen apuun, jota ihmiset kotona arjessa tarvitsevat. Palvelut ovat liian kapeat, rajatut ja niitä on liian harvoille saatavilla.

Minun mielestäni vanhusten kotihoito on saatava moniammatilliseksi tiimityöksi, jossa jokaisessa yksikössä on ainakin fysioterapeutti, toimintaterapeutti, siivooja /kodin järjestäjä, hoiva-avustajat, huoltomies ja toimistosihteeri! Uusi ratkaisu pitkittäisi kotihoidon asukkaiden kotona asumisen vuosia ja mahdollistaisi inhimillisen asumisen omassa, siistissä ja turvallisessa kodissa niin, että jokainen apuväline on ehjä. Lapsiperheissä apua kaivataan monipuolisesti tilanteessa, jossa vanhempi tai vanhemmat eivät itse pysty, jaksa tai voi syystä tai toisesta huolehtimaan perheestään tai/ja kodistaan. Apu ei voi olla vain lastenhoitoa, vanhemman kanssa siivousta tai ohjausta ja valvontaa.


Olen Aluevaaliehdokkaana puolueen Liike Nyt -riveissä!

Liike Nyt on poikkeuksellinen puolue sen vuoksi, että se keskittyy asiateemoihin eikä sen toimintaa jarruta muutama puoluejyrä, joiden pillin mukaan pitäisi toimia. Liike Nyt tuo esille seikkoja, jonka vuoksi monet kokevat, että politiikka on "rikki". Me tuomme esille haasteita, mutta esitämme myös korjausliikkeitä paremman tulevaisuuden luomiseksi. Liity sinäkin tänään porukkaamme.

Äänestä parempien kotipalvelujen puolesta  219

Lapsiperheiden haasteita arjessa

Erityisen lähellä sydäntä on lapsiperheiden palvelut - tai nimenomaan niiden puute. En ymmärrä, miksi Lapsiperheiden Palvelut ovat niin yksinkertaiset, kapeat ja säädellyt. Nykyiset palvelut herättävät monia kysymyksiä: Missä on vanhanajan perinteiset kotipalvelut ja niiden ihmisläheinen työote? Miksi lapsiperheille on tarjolla kotiin vain lähinnä lastenhoitoa ja  joillekin onnekkaille myös siivousta. Miksi pitää saada vammaisdiagnoosi tai "joutua" tehostettuun perhetyöhön saadakseen monipuolisempia palveluja perheille kotiin? Miksi ihan normaali perhe, joka kaipaa apua, ei saisi sitä apua jota kaipaisi.


Ongelma syntyy siitä, ettei perhe löydä itselleen sopivia palveluja eli esimerkiksi jos perhe kaipaa vaikka Käytännön apua perheen aamutoimiin, kouluun saattamiseen (kävellen tietysti, sillä autoilu on kielletty) tai muuhun ihan normaaliin elämään, ei sellaista apua ole olemassa. Tai jos on, kukaan ei tiedä siitä. Mielelläni kuulisin, että jossain ihan oikeasti saisi apua ihan tähän normaaliin arkeen ja tavallisiin asioihin ilman valtavaa ongelmavyyhtiä, koulupinnaamista tai muita ongelmia. Että meidän kotipalvelumme taipuisivat ymmärtämään meidän tavallisten ihmisten hieman erikoisia elämäntilanteita ja tarpeita. Me perheelliset tarvitsemme välillä avuksi ihmistä, joka auttaa hetkessä; siinä asiassa, missä sillä hetkellä apua tarvitaan. On vain järjestelykysymys luoda tällaiseen joustava palveluvalikko!


Osalla perheistä, jotka apua kaipaavat, on arjen määrittäjänä neuropsykiatriset ongelmat eli ns. nepsyys, jolloin jollain tai kaikilla perheenjäsenillä on esimerkiksi ADHD, ADD /autistisia oireiluja. Tällaisille perheille ei oikein ole olemassa toimivia palveluja, saati palvelupolkua, jota pitkin he voisivat kulkea turvallisin mielin kohti tulevaisuutta. Arjen ei tulisi olla taisteltua virastojen kanssa, vaan virastojen on opittava taipumaan meidän tavallisten, arjessamme taiteilevien ihmisten, elämään ja tarpeisiin. Meidän pitäisi pystyä parempaan lapsiperheiden tukemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; silloin kun ensimmäiset oireilut tai fiilikset tuen tarvitsemiseksi on. Ei vasta sitten, kun on jo melkein liian myöhäistä. 
 
Lisäksi huomionarvoinen seikka on todellinen lapsiperheiden köyhyys, johon on nyt puututtava. Mielestäni on aivan yhdentekevää, Miksi jossain perheessä ei ole ruokaa tai lapsilla vaatteita: heitä on autettava välittömästi ja kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi konkurssi, suuret lääkemenot tai äkillinen sairastuminen ei voi olla suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa syy siihen, että lapset menevät nälkäisenä nukkumaan ja palelevat ulkona rikkinäisillä kengillä vain koska vanhemmat päättivät ostaa elintärkeitä lääkkeitä ruuan sijaan.


Vanhustenhoito kriisissä

Toinen sydäntäni lähellä oleva ryhmä ovat monipuolista apua kaipaavat vanhukset. On harhaluuloa, että "kaikki" vanhukset haluaisivat asua omassa kodissaan vanhoilla päivillään, kun liikkumisesta on tullut turvatonta ja kenties puolisokin on jo kuollut. Ei ole herkkua odotella kotihoitajan pikaista piipahdusta 1-3 kertaa päivässä ikkunan ääressä istuen tai sängyllä makoillen. Puhelimella voisi ottaa yhteyttä, mutta kun ei välttämättä muista, miten sitä puhelinta käytetään ja numerotkin on hukassa. Tuetussa asumisyksikössä, palvelutalossa tai vanhainkodissa voisi olla mukavempaa. Siellä olisi jotain tekemistä, saisi seuraa ja olisi turvallisempaakin. Muistaisi myös syödä ja juodakin tarpeeksi, että kunto pysyisi hyvänä.

Vanhusten hoito on kovin heikolla tolalla tällä hetkellä. Puhutaan hoitajapulasta, mutta minä en siihen usko!
”Hoitajapula” on seurausta huonosti suunnitelluista palveluista ja heikoista palvelupoluista. Käytännössä siis siitä, että nykyiset palvelut ovat toinen toistaan seuranneet eli päälle liimatut palvelut, joissa puuttuu täysin kokonaisnäkemys siitä, miten palvelut tosiasiassa tulisi järjestää ja kuka palveluja ylipäänsä tarjoaisi.

* KUKA SANOO, ETTÄ HOITOPALVELUISSA PITÄISI OLLA VAIN HOITAJIA ?!

Nyt viimeistään herää sinulla kysymys, että kuka sitten palvelua tarjoaa, jos ei hoitaja? Vastaukseni on: sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut aivan liian riippuvaiseksi "hoitajista" eli lähihoitajista. Missä on kaikki hoitajien työtä tukevat tukipalvelut esimerkiksi palvelutaloissa, asumisyksiköissä ja kotihoidossa? Niitä ei yksinkertaisesti ole kuin yksittäisissä paikoissa! Hoitotyön keikkarina voin sanoa näin 14 -vuoden keikkari-työkokemuksella. Yleensä hoitaja tekee vuorossa yksin tai työparin (harvoin on) kanssa varsinaisen hoitotyön lisäksi kaiken, mikä liittyy asiakkaan /asukkaan elämään eli esimerkiksi aamupalan esillelaitto, lääkkeiden esillelaitto ja tarkistus (jokaisen lääkelistasta erikseen), pukeminen ja hygienia (helposti kuluu noin 15-20 minuuttia/asiakas), aamupalapöytään auttaminen, syöttäminen (kenelle tarvis), lääkkeiden jako ja anto yksi kerrallaan (yleensä valvotusti eli hoitaja alusta loppuun paikanpäällä), ruokailun jälkeen taas pukemista ja hygienianhoitoa eli käytännössä wc-käyntiä eli pesua ja vaipanvaihtoa. Jos asukkaita on esimerkiksi 10, on aikamoisen kiire hoitajalla koko vuoron ajan. Päivällä sama toistuu ruuan aikana ja illalla iltaruuan ja iltapalan aikana. Aivan hyvin lähihoitajalla voisi olla koko vuoron ajan apunaan esimerkiksi hoiva-avustaja, joka ottaisi hoitaakseen muita kuin hoitotyön tehtäviä kuten pukemista, hygienian hoitoa, asennon vaihtoa yms. On hoitajan ajan, ammatillisen pätevyyden ja resurssien tuhlausta käyttää hoitajan aikaa tukityöhön aikana, jolloin hoitajista eli hoitotyöntekijöistä on puutetta.


TARJA AHONEN 219

Lähihoitaja, sosionomi ja agile-tuotekehittäjä. Mielenkiinnon kohteena asiakasläheiset ja aidosti asiakasta auttavat, tulokselliset palvelut. Ihmettelee suomalaisen palvelujärjestelmän kankeutta ja byrokratiaa, jonka taakse piiloudutaan. Tuskastunut pienyrittäjän rooliin sotepalveluissa. Toimii hyväntekeväisyysryhmässä auttaakseen köyhiä perheitä. Nähnyt työssään ja vapaaehtoistoiminnassa, miten moni ihminen voikaan tippua verkostomme läpi pohjalle ilman tukea. Haluaa, että etäpalvelut tulevat kaiken toiminnan rinnalle luonnolliseksi vaihtoehdoksi esimerkiksi kokouksiin, hoitopalavereihin tai koulutukseen osallistumisessa. Kirjoittaa tietokirjoja sotesta ja tarjoaa palvelumuotoilun materiaaleja sotepalveluiden yhteiskehittämiseksi:   www.palvelumuotoilusote.fi. Yrityssivut: www.muutoksenvoima.fi  


LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE